En osaa sanoa, milloin jatkan taas bloggaamista, nyt vain tuntuu olevan hiukan pidempi tauko tarpeen. Eiköhän tämä näppis jossain vaiheessa ala taas sormia kutittelemaan.

Siunausta alkaneelle vuodelle!

Blogini jää joululomalle, jota kestää suunnilleen loppiaiseen asti.

Vaikka joulunpyhät alkavat olla nyt ohi, joulunaika jatkuu edelleenkin, joten juhlamieltä, ja joulun iloa ja valoa jokaiselle!

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." Luuk. 2: 15

23     On ruusu Iisain juuren

 

On jouluaatto. Monet lapset ovat aivan lupausten täyttymisen kynnyksellä: pian on vuorossa joululahjojen jako, kenties itse Joulupukki on tulossa. Myös kirkkovuodessa ollaan jouluaattona lupausten toteutumisen ovella. Meille luvataan Jesajan sanoin:

Hän syntyy neitsyestä, Messias Jumalan.

Hyvää joulua!

Kuva: Savon Sanomat

Leppävaaran seurakunnassa on jo kauan ollut perinteenä nuorten aatonaaton yömessu Perkkaan kappelissa, 23.12. klo 23. Sinne kokoontuvat monen vuosikerran nuoret, joille joulu alkaa kunnolla tuosta messusta. Nuorisopappina ollessani sain olla messua toimittamassa, ja se oli kyllä upea työtehtävä.

Koin, että tässä perhekeskeisessä jouluviettokulttuurissamme yömessu on nuorille mahdollisuus olla hetki ystävien seurassa, viettää omalla tavalla joulujuhlaa kavereiden kanssa. Siitä on sitten hyvä asettua joulunviettoon, ja moni toki palaa kirkkoon vielä aattona tai jouluyönä.

Perkkaan kappeli on pieni ja idyllinen, ja aatonaattona yleensä aivan täynnä. Tänä syksynä on juhlittu kappelin 80-vuotista taivalta, kappeli vihittiin käyttöön 1. adventtina 1929. Alunperin rakennus on ollut hotelli Kluuvissa, ja Perkkaalla ollessaan se on toiminut myös lastentarhana. Seurakuntayhtymän tykytoiminta järjestää siellä meille työntekijöille toisinaan venyttelyjumppaa tai afrotanssia. Varsinainen monikäyttökappeli siis.

Mutta tänään: aatonaaton yömessuun!

Kuva: Urpu Sarlin

Sitten siirryttiin juttelemaan punajuurista, keittona ja uunissa paahdettuna. Jouluruokiinhan sitä jo mentiinkin ja joulunviettoon yleensä. Yhtäkkiä kaksi keski-ikäistä naista kertoo elämästään, avioeroista, naiseksi kasvamisesta, lapsuudenkokemuksista. Toiveista ja unelmista. Koskaan aikaisemmin he eivät ole keskustelleet arkisia työrupatteluja enempää.

Jakamisen pyhä hetki.

Eikä siihen tarvittu kuin hiljaisen työpaikan kahvihuone. Ja se tomaattikeitto.

Joulukuun 10. päivä bloggasin Tulanderin Marjan tilkkutyöstä. Kommenttilootassa viisi henkilöä kertoi, mitä he näkivät työssä. Kannattaa käydä lukemassa, ja katsomassa kuva koko työstä, tässä nyt vain osa.

Marjasta oli hauskaa lukea muiden näkemyksiä. Hän saa nyt itse kertoa, millaisissa mietteissä tämä joulunpunainen työ on syntynyt:

"Quilting for God

Kollegani Antti Kupiaisen facebook-status pysäytti minut. Antti totesi viikko sitten: "Ensi pyhän pitäisi olla Joosefin juhlapäivä. Joosef on mun guru!"

Tuo pysähdytti ja herätti valtavasti ajatuksia. Arvasin, että Antin blogista löytyy lisää teemasta, kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa.

Kuva: Urpu Sarlin

Keskiviikkona istuimme työyhteisön kanssa yhteisellä aterialla seurakuntasalissa. Väliseinä kirkkoon oli auki, istuin pöydän ääressä kasvot kirkkosaliin päin. Meitä ilahdutti laulullaan Tapiolan lukion lauluyhtye Leija. Viisi nuorta lauloi todella kauniisti ja monipuolisesti, jouluisia ja muitakin lauluja.

Kirkkaan pakkaspäivän aurinko paistoi, alttariseinälle heijastui ikkunasta valo. Joulukuusi oli komea.

Kirkon esitteessä Kaisa Raittila sanailee näin:

Sitten se tuli. Joulun välähdys. Irlanti on siis suuri rakkauteni. Nuoret alkoivat laulaa:

Oh Danny boy, the pipes, the pipes are calling...

Ikävä ja kaipuu. Ilo ja riemu. Lupaus ja lunastus. En tiedä miksi, mutta ne vain olivat siinä.

En voinut pidättää kyyneleitäni.

Ps. Jos meni liian herkäksi, täällä vielä yksi versio Danny Boysta.

Toisen adventin aattona veisasimme ystävien kanssa muutaman jouluvirren. Osa oli minulle aivan vieraita virsiä. Virisikirjassa on jouluvirsiä peräti 20, mutta uskallan väittää, että niistä korkeintaan puolet on tuttuja. Itse ihastuin erityisesti virteen 26. Jouluvirret ovat todellinen aarteisto!

Sunnuntaina 20.12. klo 18 pääsee Leppävaaran kirkossa veisaamaan kaikki jouluvirret, 16-35.

Tervetuloa veisaamaan!